Vapaapäivinä on kiva puuhailla, tai olla puuhailematta. Toissapäivänä oli puuhailupäivä.
Oon kuolannut kristallikoruja netissä jo pitkään ja toissapäivänä mieleen pälkähti, että hitto, miehän ostin Keskiaikamarkkinoilta neljä söpöä kristallia!
Sitten ryntäsin paskartelukaapille, tutkiskelin jonkin aikaa ja löysin koruja, jotka äiti on antanut miulle just tällasia "vanhasta uutta"- hetkiä varten. Niiden joukosta löytyi mustat sulkakorvakorut ja hehkulamppu syttyi pään ylle. VOT.
No sitten nappasin koko koruntekovälineköörin olkkarin lattialle ja selkä kyyryssä rupesin suunnittelemaan ja vääntelemään (okei en koskaan suunnittele, who am I kidding).
Iskin vähän rautalankaa kristallin ympärille, jotta saan sen nätisti killumaan sulan kanssa samaan lenksukkaan. Sulalle ei tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa korvakoruosa irti, joten aikalailla helposti sain yhdistettyä nuo kaksi osaa toisiinsa. Rautalanganhan voi pyörittää kristallin ympäri niin kuin haluaa, kunhan se on reiän läpi laitettu niin, ettei se tipahda kesken käytön.
Kerroin joskus ostaneeni Askaretasta kirkasta koholakkaa. No nyt kävin ostamassa tuon kirkkaan kaveriksi sellaista lakkaa, joka kuivuessaan halkeilee. AIVAN IHANA!
Kuten selitin aiemmin täällä, korupohjalle asetetaan haluttu kuva (itse laitoin väliin hieman liimaa, jotta kuva pysyy paremmin), jonka päälle kerros lakkaa. Annoin ensimmäisen kuivua vähän, ja lisäsin sitten vielä yhden kerroksen lakkaa. Allaolevasta kuvasta huomaa, miten "siististi" lakka alkaa halkeilemaan. Se ei ropise pois vaan pysyy tosi nätisti paikoillaan.
Kuvassa vasemmalla myös uusi, ruusukoru, jonka tein kirkkaalla lakalla. Sydänkorussa vielä yksi kerros kuivamatonta halkeilevaa koholakkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti